Hiihtoloma on jatkunut samaa rataa ja on piakkoin päätöksessään. Lasten sukset ovat nököttäneet ulko-oven edessä koko loman, mutta ulos asti ne eivät ole vielä lomalla päässeet. Ulkoilut ovat keskittyneet lumikasojen päällä kiipeilyyn ja koiran kanssa telmimiseen. Monen monituista lumikökköä on koira etsinyt hangesta välillä kadoten kokonaan. Urheasti kaikki kököt on ainakin sinnepäin noudettu.
Helenan suurinta herkkua ulkoilussa on ollut potkuttelu. Ferrari on ollut liikenteessä lähes jokaisena loomapäivänä. Useasti ovat molemmat tytöt halunneet mukaan ja koska koirakin on ollut ulkona, niin on otettu karvakuonokin vahvistukseksi. Koira on päässyt lenkille ihan huomaamatta. Ja taisi olla eilen, kun koira alkoi lakkoon. Kun koiraa oltiin viemässä kahden aamupäivän kävelyn ja leikkihetken jälkeen 'oikealle' kävelylle, se laittoi takapuolen maahan ja istui siihen. Edes lumikököt eivät kiinnostaneet.
'Naapureitakin' toisella puolella jokea on tavattu, kun lomanalkua himmentänyt lunssa saatiin pois. Lapsilla oli mukavaa, kun oli muitakin leikkikavereita. Voi olla, että tämä hiihtoloma menee ihan viiden kilometrin säteellä kodista, mutta josko näitä pohjoisia lomia riittäisi tulevillekin vuosille... Ensi vuodeksi on suunnitelmissa jo (mikäli sama meno jatkuu maailmalla) Rukan maailmancupin avaus, Levin kisat ja sitten näitä muita kissanristiäisiä. Ehkäpä jopa Suomun freestyle kisat ja Sallan nopeuslaskukisat. Nyt on nautittu ja rentouduttu ensimmäistä kertaa kotona Savukoskella. Ja ihan hyvä niinkin.
Tänään on lomaa vietetty pikkulettuja, crumpetteja ja marjahilloa tehden. Villapaita on noin lähestulkoon puolessa välissä. Tarkoitus saada loman aikana valmiiksi. Minkä loman, on sitten eräänlainen asia erikseen...
Kun näkisi vielä kunnon revontulet. Yhden heikot on tänä talvena tullut nähtyä. Huono vuosi sanovat kokeneemmatkin bongarit.
No comments:
Post a Comment